TERVETULOA KOTISIVULLEMME

POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry. waterfall.jpg

Aluejärjestö on perustettu vuonna 1968, ja on yksi Eläkeläisten 14:ta aluejärjestöstä. Aluejärjestöön kuuluu 15 yhdistystä, joista yksi Ruotsinkielinen. Kokonaisjäsenmäärä on noin 1400. 

Pohjoisin yhdistys on Himangalla, ja eteläisin Kauhajoella, välimatka noin 300 km, lisäksi järjestöjemme jäseniä on Kristiinassa kuuluen Teuvan yhdistykseen.

ALUEJÄRJESTÖN TAVOITTEENA ON

  • Toimia eläkeläisten alueellisena edunvalvojana.
  • Toimia jäsenyhdistysten ja järjestön yhdyssiteenä.
  • Tukea ja valvoa, sekä edistää eläkeläisten edunvalvontaa
  • Pitää yhteyttä alueensa muihin eläkeläisjärjestöihin.
  • Välittää sosiaalipolitiikan tietoutta.

LISÄKSI

  • Tekee tarkoitusperiään edistävää valistustyötä.
  • Järjestää tilaisuuksia ja matkoja, sekä kouluttaa omaa jäsenistöä.
  • Tekee aloitteita sosiaaliturvan kehittämiseksi.

Puheenjohtaja

                                                    Seija Tikkanen

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

Joulukuussa 2018 lupauduin vastaanottamaan tämän Pohjanmaan Eläkeläiset ry:n puheenjohtajuuden. Alku on ollut korvien heristelyn aikaa, kun meistä vanhuksista on viimeinkin ruvettu muka välittämään. Mikä uutisten ryöppy vanhuspalveluista vallitseekaan mediassa. Kuuroille korville on kaikunut viime vuosina eläkeläisjärjestöjen viestit vanhuspalvelujen tilasta, vaikka juuri näistä asioista mekin olemme jauhaneet. Ne eivät ole olleet piilossa, mutta lähestyvät vaalit tuovat vanhusten kohtelun esiin nyt joka uutis- ja ajankohtaislähetyksessä. Nyt on myös meidän aikamme todeta, ettei vanhuspalvelujen heikon tilan pitäisi olla kenellekään yllätys.

Julkisuudessa ei vielä ole korviini kuulunut mitään vaalien aluskeskustelua vanhusneuvostoista ja niiden heikosta toimivuudesta. Olisihan näiden laiminlyöntien pitänyt tulla myös vanhusneuvostojen kautta esiin. Aloite vanhusasiamiehestä ei ottanut tulta alleen ja eduskunnan puhemieskin totesi, ettei sellaista tarvita, oikeusasiamies riittää.

Kuumana on käynyt keskustelu hoitajamitoituksesta. Kun itse olin työelämässä laatimassa vanhustenhuollon suunnitelmaa (tämän vuosisadan alussa), hoitajamitoitus oli vanhainkodeissa 0,7 ja terveyskeskuksen vuodeosastolla 1,0 tai 1,1. Silloinkin laitosten henkilöstö vaati/pyysi parempaa mitoitusta työn kiireyden vuoksi. Viime vuosina laitospaikkoja on vähennetty reippaasti, vaikka samanaikaisesti vanhusten määrä kasvaa. Vain huonokuntoisimmat pääsevät enää hoitoon, joten hoitajamitoituksen pitäisi kasvaa myös. Kun vanhuspalvelulakia (voimaan 2013) valmisteltiin, ei eduskunta päässyt yksimielisyyteen 0,5 mitoituksesta, vaan se jätettiin pois laista. Jäi se silloin kuitenkin suositukseksi. Mutta sitä laskettiin 0,4:än samalla, kun vanhukset päätettiinkin hoitaa kotiin. Nyt mm Rehula sanoi Huomenta-Suomi lähetyksessä, että mitoitus voisi olla 0,7!?

Huomionarvoinen asia on myös yksin asuvien vanhusten arki. Paljon on pientä eläkettä saavia, usein naisia, jotka joutuvat tinkimään lähes kaikesta (lääkkeistä, ravitsevasta ruuasta, kodin lämmityksestä ym), jotta ihmisarvoinen elämä jotenkin jatkuisi. Eläkeindeksiä vain jäädytetään ja pienempiä eläkkeitä saavien kohdalla se tuntuu rajuimmin silloin, kun eurokin on rahaa. Leipäjonojen olisi kosketettava mietintämyssyjä.

Käymme ”rinta rottingilla” asiamme puolesta kohti vaalikevättä. .

Me olemme tässä järjestössä toimineet 60 vuotta paremman vanhuuden eteen kaikille vanhuksille. Siitä voimme olla ylpeitä tänä juhlavuonna ja innostaa toisiamme saamaan uutta voimaa tästä järjestötyöstä!
Irmeli Mandell vetää innolla juhlavalmisteluja ja toivon, että olemme kaikki valmiit olemaan apuna juhliemme onnistumiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Seija Tikkanen